Pörssilistautumisista
Viimeaikoina Helsingin pörssi on saanut monia uusia yhtiöitä. Viimeisimpiä listautujia ovat olleet mm. Rovio, Terveystalo ja Titanium. Listautumistahdissa on ollut havaittavissa kiihtymistä, jota on perinteisesti pidetty yhtenä merkkinä siitä, että härkämarkkina on tulossa tiensä päähän. Kirjoitan tähän blogiin omia ajatuksiani viimeaikaisista listautumisista.
Pörssilistautumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön osake otetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi jossakin pörssissä. Tällöin puhutaan listautumisannista eli ns. IPOsta (Initial Public Offering). Pörssilistautuminen on yksi yritysrahoituksen osa-alue, jonka kautta yritys kerää pääomia sijoittajilta rahoittaakseen kasvuaan. Listautumisannissa voi olla myös kyse osakemyynnistä, jolloin vanhat osakkeenomistajat myyvät omistamiaan osakkeita yleisölle. Tällöin itse yritys ei saa uutta rahaa, vaan rahat menevät osakkeita myyville omistajille.
Viimeaikoina IPOt ovat olleet sekoituksia kummastakin; pääoman keräämisestä ja osakemyynneistä. Yleisesti ottaen listautumiseen tulee suhtautua kriittisemmin, jos suurin osa listautumisannissa tarjottavista osakkeista tulee vanhojen omistajien osakemyynneistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Rovio, joka keräsi antinsa kokoon nähden hyvin vähän uutta rahaa. Sijoittajana ei voi mielestäni suoraan sanoa, onko listautumisanti, jossa vanhat omistajat myyvät paljon osakkeita, huono vai hyvä asia. Tätä tulee pohtia yrityskohtaisesti. Listautumisella on myös muita tarkoituksia kuin rahan kerääminen; se tuo yritykselle julkisuutta ja luo tietoutta yrityksestä. On myös ymmärrettävää, että yrityksen vanhat omistajat, jotka ovat monesti perustajia tai pääomasijoittajia, haluavat keventää omistuksiaan tai jopa irtautua siitä.
Tärkein tekijä listautumisannin arvioinnissa on mielestäni se, että pohtii listautumisannin rakennetta (pääoman kerääminen suhteessa osakemyynteihin) ja listautumishintaa suhteessa yrityksen liiketoimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa miettiä osakeannin arvostusta ja yhtiön riskisyyttä. Jos anti on maltillisesti hinnoiteltu ja liiketoiminta on laadukasta, voi olla, että vanhojen omistajien myynnit eivät ole huono asia. Jos antihinta on korkea ja liiketoiminta sisältää merkittäviä riskejä, osakemyynnit voivat olla sijoittajalle merkki "rahastuksesta". Pörssin arvostustasojen ollessa korkealla listautuminen on vanhoille omistajille houkutteleva tie sijoitusten keventämiseen tai irtautumiseen, koska tällöin he saavat hyvän hinnan myymistään osakkeista. Varsinkin sisäpiirin suuret osakemyynnit ovat selvä varoitusmerkki, sillä heillä on aina parempi käsitys yrityksen tilanteesta eivätkä he varmastikaan myy osakkeitaan alihintaan hyvää hyvyttään.
Toinen tekijä, mikä kannattaa listautumisissa ottaa huomioon, on oma sijoitusstrategia. Monet sijoittajat innostuvat pikavoittojen mahdollisuudesta ja osallistuvat antiin pelkästään pikavoiton vuoksi. Järkevä ja pitkäjänteinen sijoittaja pohtii listautumiseen osallistumista kuten muutakin sijoittamista oman strategiansa kautta. Jos strategia on sijoittaa laatuyhtöihin kohtuullisella arvostuksella, tulisi sijoittajalle olla selvää, mihin anteihin osallistuu ja mihin ei. Jos kokee olevansa arvosijoittaja, ei tulisi miettiä kahta kertaa sijoittaako ylihinnoiteltuihin Rovion tai Terveystalon osakkeisiin.
Nykyisistä listautumisanneista Rovio ja Terveystalo ovat olleet mielestäni rahastusta. Listautumishinnat ovat olleet kaikilla arvostuskertoimilla mitattuna järkyttävät kalliita. Yhtiöt eivät ole järin laadukkaita, ja korkea arvostus perustellaan kasvulla. Näissä listautumisissa sijoittajat ovat maksaneet suuria summia pelkästään kasvuodotuksista. He uskovat vihaisten lintujen lentävän yhä korkeammalle. He myös maksavat paljon odotetusta yksityisen terveydenhuollon kasvusta, vaikka esimerkiksi sote-uudistus sisältää vielä hyvin paljon epävarmuustekijöitä.
Titaniumin anti oli puolestaan maltillisesti hinnoiteltu, mutta yhtiön liiketoiminta on hyvin pitkälti yhden hoivarahaston varassa, mikä tekee siitä melko suuren riskin sijoituksen. Normaalia korkeampi riski heijastuu arvostuskertoimiin. Tämä on tässä tekstissä käsitellyistä anneista järkevin ja perustelluin.
Kertooko listautumisantien määrä härkämarkkinan olevan tiensä päässä? Monet kokeneet ja arvostetut sijoittajat ovat julkisuudessa varoitelleet listautumismarkkinasta. Tuulipuvut jo melkein neuvovat osallistumaan kaikkiin anteihin, koska siellä jaetaan ilmaista rahaa. Lähes kaikki annit ovat olleet ylimerkittyjä. Perinteiset vaaran merkit ovat yllä. Uusista ja trendikkäistä yhtiöistä maksetaan maltaita. Listautumisia mainostetaan jopa kadulla ja sanomalehdissä. Listautumistahti tuntuu olevan kiihtymään päin, vaikka vielä ei missään teknokuplan tasoissa olla. Listautuvilla yhtiöillä on myös todellista liiketoimintaa, toisin kuin teknokuplassa, jossa pörssiin listautui yrityksiä, joilla oli pelkkiä ideoita. Kuplasta ei ole mielestäni vielä kyse. Syytä varovaisuuteen kuitenkin on korkeiden arvostustasojen ja kiihtyvän listautumistahdin takia.
Summa summarum, listautumisannit ovat olleet suosittuja ja trendikkäiden yhtiöiden osalta selvästi ylihinnoiteltuja riskiin nähden. Anteja kannattaa tutkia hyvin tarkasti ennen kuin tekee päätöksen osallistumisesta. Pikavoittojen tavoittelulla harvoin tienaa, koska osakkeita saa tällaisissa "pikavoittoanneissa" hyvin pienen määrän. Sijoittajien kannattaa noudattaa varovaisuutta listautumisanneissa etenkin tässä markkinatilanteessa, jossa pörssin arvostustasot ovat listautumisille ja vanhojen omistajien osakemyynneille otolliset. Sijoittajan kannattaa pitää mielessä myös oma sijoitusstrategia - jos strategia ei ole pikavoittojen tavoittelu, ei antiin tulisi osallistua pikavoiton mahdollisuuden perusteella.
Lopuksi haluatte varmaan vielä tietää, onko Vanhapoika sijoittanut anteihin. Viimeisin anti, johon sijoitin on Fondian IPO. Yhtiön toimiala on mielenkiintoinen ja annin arvostus oli maltillinen. Annista kuitenkin sain niin pienen määrän osakkeita, että sen merkitys koko salkulleni on melko merkityksetön enkä näe, että osake olisi enää ostohinnoissa. Muihin anteihin en ole koskenut. Ainoa, jota edes harkitsin oli Titanium, mutta senkin jätin väliin oman sijoitusstrategiani takia. Titanium ei ole lähtökohtaisesti laadukas yhtiö eikä sillä ole selvää kilpailuetua markkinoilla, vaikka se onkin hyvin mielenkiintoinen yhtiö. Pysyn siis sijoitusstrategiassani enkä tavoittele pikavoittoja, sillä uskon, että listautumiset eivät koskaan ole "ilmaisia lounaita" sijoittajille. Tämä on hyvä muistaa ennen kuin innostuu liikaa listautumisista.
Terveisin,
Vanhapoika
Tässä tekstissä ei annettu sijoitussuosituksia eikä mitään muitakaan neuvoja sijoittamiseen liittyen.
Pörssilistautumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön osake otetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi jossakin pörssissä. Tällöin puhutaan listautumisannista eli ns. IPOsta (Initial Public Offering). Pörssilistautuminen on yksi yritysrahoituksen osa-alue, jonka kautta yritys kerää pääomia sijoittajilta rahoittaakseen kasvuaan. Listautumisannissa voi olla myös kyse osakemyynnistä, jolloin vanhat osakkeenomistajat myyvät omistamiaan osakkeita yleisölle. Tällöin itse yritys ei saa uutta rahaa, vaan rahat menevät osakkeita myyville omistajille.
Viimeaikoina IPOt ovat olleet sekoituksia kummastakin; pääoman keräämisestä ja osakemyynneistä. Yleisesti ottaen listautumiseen tulee suhtautua kriittisemmin, jos suurin osa listautumisannissa tarjottavista osakkeista tulee vanhojen omistajien osakemyynneistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Rovio, joka keräsi antinsa kokoon nähden hyvin vähän uutta rahaa. Sijoittajana ei voi mielestäni suoraan sanoa, onko listautumisanti, jossa vanhat omistajat myyvät paljon osakkeita, huono vai hyvä asia. Tätä tulee pohtia yrityskohtaisesti. Listautumisella on myös muita tarkoituksia kuin rahan kerääminen; se tuo yritykselle julkisuutta ja luo tietoutta yrityksestä. On myös ymmärrettävää, että yrityksen vanhat omistajat, jotka ovat monesti perustajia tai pääomasijoittajia, haluavat keventää omistuksiaan tai jopa irtautua siitä.
Tärkein tekijä listautumisannin arvioinnissa on mielestäni se, että pohtii listautumisannin rakennetta (pääoman kerääminen suhteessa osakemyynteihin) ja listautumishintaa suhteessa yrityksen liiketoimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa miettiä osakeannin arvostusta ja yhtiön riskisyyttä. Jos anti on maltillisesti hinnoiteltu ja liiketoiminta on laadukasta, voi olla, että vanhojen omistajien myynnit eivät ole huono asia. Jos antihinta on korkea ja liiketoiminta sisältää merkittäviä riskejä, osakemyynnit voivat olla sijoittajalle merkki "rahastuksesta". Pörssin arvostustasojen ollessa korkealla listautuminen on vanhoille omistajille houkutteleva tie sijoitusten keventämiseen tai irtautumiseen, koska tällöin he saavat hyvän hinnan myymistään osakkeista. Varsinkin sisäpiirin suuret osakemyynnit ovat selvä varoitusmerkki, sillä heillä on aina parempi käsitys yrityksen tilanteesta eivätkä he varmastikaan myy osakkeitaan alihintaan hyvää hyvyttään.
Toinen tekijä, mikä kannattaa listautumisissa ottaa huomioon, on oma sijoitusstrategia. Monet sijoittajat innostuvat pikavoittojen mahdollisuudesta ja osallistuvat antiin pelkästään pikavoiton vuoksi. Järkevä ja pitkäjänteinen sijoittaja pohtii listautumiseen osallistumista kuten muutakin sijoittamista oman strategiansa kautta. Jos strategia on sijoittaa laatuyhtöihin kohtuullisella arvostuksella, tulisi sijoittajalle olla selvää, mihin anteihin osallistuu ja mihin ei. Jos kokee olevansa arvosijoittaja, ei tulisi miettiä kahta kertaa sijoittaako ylihinnoiteltuihin Rovion tai Terveystalon osakkeisiin.
Nykyisistä listautumisanneista Rovio ja Terveystalo ovat olleet mielestäni rahastusta. Listautumishinnat ovat olleet kaikilla arvostuskertoimilla mitattuna järkyttävät kalliita. Yhtiöt eivät ole järin laadukkaita, ja korkea arvostus perustellaan kasvulla. Näissä listautumisissa sijoittajat ovat maksaneet suuria summia pelkästään kasvuodotuksista. He uskovat vihaisten lintujen lentävän yhä korkeammalle. He myös maksavat paljon odotetusta yksityisen terveydenhuollon kasvusta, vaikka esimerkiksi sote-uudistus sisältää vielä hyvin paljon epävarmuustekijöitä.
Titaniumin anti oli puolestaan maltillisesti hinnoiteltu, mutta yhtiön liiketoiminta on hyvin pitkälti yhden hoivarahaston varassa, mikä tekee siitä melko suuren riskin sijoituksen. Normaalia korkeampi riski heijastuu arvostuskertoimiin. Tämä on tässä tekstissä käsitellyistä anneista järkevin ja perustelluin.
Kertooko listautumisantien määrä härkämarkkinan olevan tiensä päässä? Monet kokeneet ja arvostetut sijoittajat ovat julkisuudessa varoitelleet listautumismarkkinasta. Tuulipuvut jo melkein neuvovat osallistumaan kaikkiin anteihin, koska siellä jaetaan ilmaista rahaa. Lähes kaikki annit ovat olleet ylimerkittyjä. Perinteiset vaaran merkit ovat yllä. Uusista ja trendikkäistä yhtiöistä maksetaan maltaita. Listautumisia mainostetaan jopa kadulla ja sanomalehdissä. Listautumistahti tuntuu olevan kiihtymään päin, vaikka vielä ei missään teknokuplan tasoissa olla. Listautuvilla yhtiöillä on myös todellista liiketoimintaa, toisin kuin teknokuplassa, jossa pörssiin listautui yrityksiä, joilla oli pelkkiä ideoita. Kuplasta ei ole mielestäni vielä kyse. Syytä varovaisuuteen kuitenkin on korkeiden arvostustasojen ja kiihtyvän listautumistahdin takia.
Summa summarum, listautumisannit ovat olleet suosittuja ja trendikkäiden yhtiöiden osalta selvästi ylihinnoiteltuja riskiin nähden. Anteja kannattaa tutkia hyvin tarkasti ennen kuin tekee päätöksen osallistumisesta. Pikavoittojen tavoittelulla harvoin tienaa, koska osakkeita saa tällaisissa "pikavoittoanneissa" hyvin pienen määrän. Sijoittajien kannattaa noudattaa varovaisuutta listautumisanneissa etenkin tässä markkinatilanteessa, jossa pörssin arvostustasot ovat listautumisille ja vanhojen omistajien osakemyynneille otolliset. Sijoittajan kannattaa pitää mielessä myös oma sijoitusstrategia - jos strategia ei ole pikavoittojen tavoittelu, ei antiin tulisi osallistua pikavoiton mahdollisuuden perusteella.
Lopuksi haluatte varmaan vielä tietää, onko Vanhapoika sijoittanut anteihin. Viimeisin anti, johon sijoitin on Fondian IPO. Yhtiön toimiala on mielenkiintoinen ja annin arvostus oli maltillinen. Annista kuitenkin sain niin pienen määrän osakkeita, että sen merkitys koko salkulleni on melko merkityksetön enkä näe, että osake olisi enää ostohinnoissa. Muihin anteihin en ole koskenut. Ainoa, jota edes harkitsin oli Titanium, mutta senkin jätin väliin oman sijoitusstrategiani takia. Titanium ei ole lähtökohtaisesti laadukas yhtiö eikä sillä ole selvää kilpailuetua markkinoilla, vaikka se onkin hyvin mielenkiintoinen yhtiö. Pysyn siis sijoitusstrategiassani enkä tavoittele pikavoittoja, sillä uskon, että listautumiset eivät koskaan ole "ilmaisia lounaita" sijoittajille. Tämä on hyvä muistaa ennen kuin innostuu liikaa listautumisista.
Terveisin,
Vanhapoika
Tässä tekstissä ei annettu sijoitussuosituksia eikä mitään muitakaan neuvoja sijoittamiseen liittyen.
Kommentit
Lähetä kommentti