Viisas sijoituspäätös - psykologiaa sijoittajille
Hei taas!
Ajattelin kirjoitella tänään vähän erilaisesta aiheesta kuin ennen. Luin taannoin Markus Neuvosen kirjan Päätä viisaasti, jonka kautta itselleni heräsi mielenkiinto päätöksenteon psykologiaa kohtaan. Meinasin nyt kirjoitella tähän postaukseen kyseisen kirjan annista erityisesti sijoittajanäkökulmasta. Kirjan opit pätevät myös erittäin hyvin arkielämässä, mutta se tarina on sitten erikseen. Keskitytään nyt sijoittamiseen blogin teeman mukaisesti.
Neuvonen on kirjassaan eritellyt kolme ansaa, joihin päätöksenteossa yleisesti langetaan: hunaja-ansa, ajattelemattomuusansa sekä paniikkiansa. Nämä kaikki ansat näkyvät myös sijoituspäätöksenteossa, joten käydään ne lyhyesti läpi.
Hunaja-ansa nimi kuvastaa hyvin tätä päätöksenteon harhaa. Se tulee vertauskuvasta, jossa muurahaiset kömpivät makeaan hunajaan, jäävät siihen kiinni ja lopulta kuolevat siihen. Tämä tarkoittaa siis, että ihmisten arvostelukyky heikkenee, kun heidän odotuksensa kohdistuvat mielihyvään. Raha on yksi asia, joka tuo ihmisille mielihyvää; nopean voiton tavoittelu liittyy juurikin tähän. Sijoittajat pyrkivät saamaan suuria voittoja saadakseen mielihyvää ja he kuvittelevat rahan tuovan onnellisuutta. Tämä harha johtaa sellaisiin tilanteisiin, joita esimerkiksi vuosituhannen vaihteen teknokuplassa nähtiin: ylioptimismia, liikainnostusta sekä väärän onnen tavottelua.
Toinen päätöksen teon ansa on ajattelemattomuusansa. Se viittaa siihen karuun totuuteen, että ihminen on tapojensa orja. Rutiinit ovat sellaisia toimintoja, joita ihminen tekee lähes automaattisesti sen enempää ajattelematta. Palkinnot luovat rutiineja, jolloin esimerkiksi hunaja-ansaan lankeaminen voi toistuessaan luoda sijoittajalle rutiineja, jolloin esimerkiksi nopeiden voittojen tavoittelusta ja suurien riskien ottamisesta tulee tavanomaista toimintaa sijoittajalla. Tämä hyvin monesti johtaa loppujen lopuksi liian suurien riskien ottamiseen ja valtaviin tappioihin. Toinen asia, mitä sijoittajan tulisi välttää on älykkyyden typerryttämänä oleminen, sillä se aiheuttaa ajattelemattomuutta. Jos sijoittaja uskoo omaan ylivertaiseen älykkyyteensä, voi tämä johtaa esimerkiksi yli-itsevarmuuteen, tiedon tukivinoumaan tai jälkiviisausvinoumaan. Tiedon tukivinouma tarkoittaa, että sijoittaja etsii "oman ylivertaisuutensa" sokeuttamana vain tietoa, joka tukee hänen omia näkemyksiään. Jälkiviisausvinouma tarkoittaa taas, että sijoittaja luulee tietäneensä jostain asiasta, kun kuulee siitä vasta jälkikäteen.
Kolmas ja viimeinen vinouma päätöksenteossa on paniikkiansa, joka on varmasti monelle sijoittajalle tuttu ilmiö. Paniikkiansa johtuu pelosta. Pelko on ihmiselle luonnollinen reaktio, kun hän tuntee olonsa uhatuksi. Pelon vallatessa mielen ihminen toimii kapeakatseisesti, impulsiivisesti, ja hänen älykkyytensä laskee. Tämä johtaa huonoihin ja ei-järkeviin päätöksiin. Sijoittamisessa pelolla on usein suuri merkitys pörssiromahduksien aikana, sillä sijoittajat pyrkivät välttämään tappiota, koska he kokevat tappiot uhkaavina. Tämä johtaa kaikenlaisiin luonnottomuuksiin pörssissä, kun sijoittajat myyvät osakkeitaan paniikissa, kun eivät osaa hallita omien aivojensa luonnollista reaktiota.
Seuraavaksi käsitellään, miten näitä ansoja ja päätöksenteon harhoja voidaan välttää.
Ajattelin kirjoitella tänään vähän erilaisesta aiheesta kuin ennen. Luin taannoin Markus Neuvosen kirjan Päätä viisaasti, jonka kautta itselleni heräsi mielenkiinto päätöksenteon psykologiaa kohtaan. Meinasin nyt kirjoitella tähän postaukseen kyseisen kirjan annista erityisesti sijoittajanäkökulmasta. Kirjan opit pätevät myös erittäin hyvin arkielämässä, mutta se tarina on sitten erikseen. Keskitytään nyt sijoittamiseen blogin teeman mukaisesti.
Sijoittajan kompastuskivet
Hunaja-ansa nimi kuvastaa hyvin tätä päätöksenteon harhaa. Se tulee vertauskuvasta, jossa muurahaiset kömpivät makeaan hunajaan, jäävät siihen kiinni ja lopulta kuolevat siihen. Tämä tarkoittaa siis, että ihmisten arvostelukyky heikkenee, kun heidän odotuksensa kohdistuvat mielihyvään. Raha on yksi asia, joka tuo ihmisille mielihyvää; nopean voiton tavoittelu liittyy juurikin tähän. Sijoittajat pyrkivät saamaan suuria voittoja saadakseen mielihyvää ja he kuvittelevat rahan tuovan onnellisuutta. Tämä harha johtaa sellaisiin tilanteisiin, joita esimerkiksi vuosituhannen vaihteen teknokuplassa nähtiin: ylioptimismia, liikainnostusta sekä väärän onnen tavottelua.
Toinen päätöksen teon ansa on ajattelemattomuusansa. Se viittaa siihen karuun totuuteen, että ihminen on tapojensa orja. Rutiinit ovat sellaisia toimintoja, joita ihminen tekee lähes automaattisesti sen enempää ajattelematta. Palkinnot luovat rutiineja, jolloin esimerkiksi hunaja-ansaan lankeaminen voi toistuessaan luoda sijoittajalle rutiineja, jolloin esimerkiksi nopeiden voittojen tavoittelusta ja suurien riskien ottamisesta tulee tavanomaista toimintaa sijoittajalla. Tämä hyvin monesti johtaa loppujen lopuksi liian suurien riskien ottamiseen ja valtaviin tappioihin. Toinen asia, mitä sijoittajan tulisi välttää on älykkyyden typerryttämänä oleminen, sillä se aiheuttaa ajattelemattomuutta. Jos sijoittaja uskoo omaan ylivertaiseen älykkyyteensä, voi tämä johtaa esimerkiksi yli-itsevarmuuteen, tiedon tukivinoumaan tai jälkiviisausvinoumaan. Tiedon tukivinouma tarkoittaa, että sijoittaja etsii "oman ylivertaisuutensa" sokeuttamana vain tietoa, joka tukee hänen omia näkemyksiään. Jälkiviisausvinouma tarkoittaa taas, että sijoittaja luulee tietäneensä jostain asiasta, kun kuulee siitä vasta jälkikäteen.
Kolmas ja viimeinen vinouma päätöksenteossa on paniikkiansa, joka on varmasti monelle sijoittajalle tuttu ilmiö. Paniikkiansa johtuu pelosta. Pelko on ihmiselle luonnollinen reaktio, kun hän tuntee olonsa uhatuksi. Pelon vallatessa mielen ihminen toimii kapeakatseisesti, impulsiivisesti, ja hänen älykkyytensä laskee. Tämä johtaa huonoihin ja ei-järkeviin päätöksiin. Sijoittamisessa pelolla on usein suuri merkitys pörssiromahduksien aikana, sillä sijoittajat pyrkivät välttämään tappiota, koska he kokevat tappiot uhkaavina. Tämä johtaa kaikenlaisiin luonnottomuuksiin pörssissä, kun sijoittajat myyvät osakkeitaan paniikissa, kun eivät osaa hallita omien aivojensa luonnollista reaktiota.
Seuraavaksi käsitellään, miten näitä ansoja ja päätöksenteon harhoja voidaan välttää.
Kohti viisaampaa sijoituspäätöstä
Neuvonen on listannut kolme päätöksenteon hyvettä, jotka ovat myös sijotuspäätöksenteossa erittäin tärkeitä: kärsivällisyys, uteliaisuus ja suhteellisuudentaju.
Kärsivällisyys on sijoittajan hyve, se on aivan selvää. Sen kautta voi välttää kaikkiin kolmeen ansaan lankeamista, mutta erityisesti siitä on hyötyä hunaja-ansan ja paniikkiansan yhteydessä. Kärsivällinen sijoittaja ei lankea mahdollisten suurten voittojen ja ylioptimismin luomaan kuplaan, sillä hän ymmärtää sen, että se ei ole realismia. Kärsivällisyys auttaa myös pelon hallitsemisessa, jolla voi välttää paniikkimyyntejä ja muita hulluuksia. Kärsivällinen sijoittaja myös tunnistaa, kun muut pelkäävät, ja osaa käyttää tilannetta hyödykseen. Kolmas asia, jonka kärsivällinen sijoittaja saa puolelleen on aika, yksi sijoitusmaaliman ihmeistä. Kärsivällinen sijoittaja ei turhaa hötkyile ja ymmärtää, että paras tulos saavutetaan ajan kanssa eikä hunajaisia pikavoittoa toivomalla.
Uteliaisuus on toinen hyve, mutta se ei tarkoita sitä, että ollaan uteliaita muiden ihmisten tekemisille tai sille kellä sijoittajalla on suurimmat tuotot. Se tarkoittaa sitä, että sijoittajan tulee jatkuvasti haluaa omaksua uutta. Uteliaisuus liittyy myös kyseenalaistamiseen. Utelias sijoittaja haluaa jatkuvasti tietää enemmän omista sijoituskohteistaan, kyseenalaistaa omaa ajatteluaan ja etsiä uusia sijoituskohteita. Uteliaisuus auttaa välttämään ajattelemattomuusansaa. Esimerkiksi kyseenalaistamalla omia ajatuksiaan sijoituskohteesta, voi pohtia, onko se oikeasti hyvä sijoituskohde, vai onko sijoittajalla jäänyt jotain huomaamatta?
Kolmas hyve on suhteellisuudentaju. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja erottaa olennaiset ja epäolennaiset asiat. Hyvä esimerkki on esimerkiksi se, että ymmärtää korkoa korolle -efektin sekä sen, että sijoittaminen lähtee pienistä rahasummista liikkeelle. Säästämällä joistain turhista asioista, voi kerätä hyvän sijoituspääoman, joka kasvaa merkittävästi ajan kanssa korkoa korolle -efektin seurauksena. Toisekseen hyvän suhteellisuudentajun omaava sijoittaja keskittyy olennaiseen eli oikeiden osakkeiden ostamiseen silloin, kun se on järkevää eikä esimerkiksi siihen, että kyylää välittäjien kaupankäyntikuluja ja -palkkoita. Ne eivät ole tosiasiassa kovinkaan merkityksellisiä asioita sijoittajan kannalta.
Lopuksi
Summa summarum, mitä sijoittaja voi oppia tästä kirjasta?
1. Pikavoittojen tavoittelu ja ylioptimismi johtavat harvoin hyviin tuloksiin
2. Älä ajattele olevasi muita älykkäämpi, se sokeuttaa
3. Opettele hallitsemaan luontaista pelkoreaktiota
4. Ole kärsivällinen ja harjoittele sitä
5. Ole sopivan utelias ja kriittinen, opettele uutta
6. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja keskity siihen, mikä on oikeasti olennaista
Neuvosen kirja kannattaa ehdottomasti lukea. Siinä on sijoittajallekin uskomattoman paljon sellaista informaatiota, joka on varmasti hyödyllistä niin sijoittamisessa kuin arkipäiväisessä elämässäkin. Siinä on myös paljon enemmän sisältöä, mitä tässä lyhyesti esittelin. Kirja sisältää myös käytännön harjoituksia, joilla voi kehittää päätöksenteon hyveitä ja siten kehittyä sijottajana.
Lähde: Neuvonen, Markus. (2014) Päätä viisaasti. AlmaTalent Oy. 1. painos.
Vanhapoika
Kommentit
Lähetä kommentti