Miten sijoitusstrategiaa toteutetaan?
Kirjoittelin joku aika sitten blogiini sijoitusstrategiasta ja sen merkityksestä sijoittamisessa. Se tuo sijoittamiseen suunitelmallisuutta ja vähentää aina silloin tällöin iskevää epävarmuuden tunnetta. Olen tässä pohdiskellut jonkin aikaa viimeisimmän kirjoitukseni jälkeen, kuinka sijoitusstrategiaa sitten todella toteutetaan. Ei riitä, että sijoittajalla on vain hienoja sanoja paperilla, vaan suunnitelmat tulisi saada myös käytäntöön. Tässä postauksessa ajattelin pohtia tätä aihetta hieman tarkemmin, sillä ei ole nimittäin kovinkaan harvinaista, että hienot suunnitelmat ovat loppupeleissä merkityksettömiä, koska niitä ei kyetä toteuttamaan.
Kun sijoitusstrategia on mietitty valmiiksi, se antaa jonkinlaisen ohjenuoran varsinaiselle sijoitustoiminnalle. Ihmiset kuitenkin tarvitsevat hyvin yksityiskohtaisia ohjeita ja toimintamalleja, jotta osaavat viedä etukäteen suunniteltua toimintaa eteenpäin. Eräs ratkaisu tähän ongelmaan on oman sijoitusprosessin muodostaminen. Tällä tarkoitan sitä käytännön toimintaa, jonka kautta sijoittaja muodostaa osakkeesta oman mielipiteensä ja tekee sijoituspäätöksen eli ostaa, myy tai on ostamatta osaketta. Kerron tätä ideaa selventääkseni esimerkin omasta sijoitusprosessistani.
Olen viimeaikoina pohtinut paljon omaa sijoitusprosessiani ja päädyinkin eräänä päivänä piirtämään siitä kuvion (tykkään prosessikaavioista).
Siinäpä se nyt on. Selitän tämän lyhyesti. Sijoitusstrategianani on siis laatusijoittaminen ja osakepoiminta, joka antaa perusteet sille, mitä osakkeita etsin. Nämä perusteet ovat laatukriteereitä, joita itselläni on neljä kappaletta. Ostokohteita etsin stock screenereiden avulla ja käytän niissä hakukriteereitä, jotka kertovat yhtiön täyttävän sijoitusstrategiani asettamat laatukriteerit. Sopivat yhtiöt löydettyäni analysoin niitä (analyysistä olen kirjoittanut erikseen tekstejä) tavoitteenani määrittää yhtiön laatu ja ostohinta, jolla olen valmis ostamaan osaketta. Kokoan ostokohteet ostolistalleni, jota päivittelen aina silloin tällöin. Kun osakekurssi alittaa asettamani ostohinnan, aloitan osto-ohjelmtan ja jatkan sitä niin kauan kuin kurssi on alle asetetun ostohinnan. Sijoituskohteita seuraan säännöllisesti pääasiassa osavuosikatsausten kautta.
Olen päätynyt tällaiseen sijoitusprosessiin monien pohdintojen jälkeen. Tärkeintä tässä mielestäni onkin se, että sijoittaja ei lähde ns. "pers eellä puuhun", eli suunnittele tarkasti kaikkea mahdollista (joka loppupeleissä ei toimi käytännössä), vaan lähtee kehittäämään omaa prosessiaan pikkuhiljaa. Sijoitusstrategian valitsemisen jälkeen prosessi alkaa muotoutua, mitä enemmän aikaa kuluu ja mitä enemmän tekee. Kun hyvä sijoituskäytäntö on löytynyt, voi itselleen tehdä esimerkiksi edellä esitetyn kaltaisen kuvion, joka on käytännön opas sijoitustoiminnan toteuttamiseen. On hyvin todennäköistä, että sijoitusprosessi muuttuu ajan kuluessa, jolloin omaa sijoitusprosessia kannattaa säännöllisin väliajoin pohtia ja päivittää.
Oman sijoitusprosessin miettiminen ja dokumentointi auttaa toteuttamaan valittua strategiaa. Idea on sama kuin liiketoiminnassa, jossa liiketoimintastrategiaa toteutetaan liiketoimintamallin kautta. Sama soveltuu myös sijoittamiseen. Sijoitusprosessin kautta saa pienennettyä strategian ja käytännön toiminnan välistä kuilua. Hieno strategiakaan ei auta pärjäämään, jos sitä ei toteuteta oikein. Keskeisintä tässä on se, että prosessia ei saa suunnitella etukäteen liian tarkasti, vaan sen tulee antaa muotoutua itselle sopivaksi ajan kanssa. Liika on liikaa, suunnittelussakin.
Olen itse kokenut oman mallini toimivaksi, mutta silti aina sijoitustoimintaa tehdessäni mietin, millaisia parannuksia siihen voisin tehdä. Todennäköisesti joudun piirtämään oman prosessikaavionikin moneen kertaan uudelleen. Pohdiskelin myös, että olisi hienoa kehystää kaavio ja laittaa se työpöytäni viereen seinälle, mutta tässä haasteena voi olla se, että asuntomme sisustusvastaava ei pidä tästä taulusta.
Yhtä kuinka, rakentakaa oma sijotusprosessinne omien hyväksi koettujen toimintatapojen pohjalle. Dokumentoikaa se ja laittakaa se vaikka seinälle muistuttamaan itseänne siitä, mitä tässä hommassa piti nyt oikein tehdä. Niin, ja muistakaa väliajoin pohtia ja kehittää omaa prosessianne.
Terveisin,
Vanhapoika
Kun sijoitusstrategia on mietitty valmiiksi, se antaa jonkinlaisen ohjenuoran varsinaiselle sijoitustoiminnalle. Ihmiset kuitenkin tarvitsevat hyvin yksityiskohtaisia ohjeita ja toimintamalleja, jotta osaavat viedä etukäteen suunniteltua toimintaa eteenpäin. Eräs ratkaisu tähän ongelmaan on oman sijoitusprosessin muodostaminen. Tällä tarkoitan sitä käytännön toimintaa, jonka kautta sijoittaja muodostaa osakkeesta oman mielipiteensä ja tekee sijoituspäätöksen eli ostaa, myy tai on ostamatta osaketta. Kerron tätä ideaa selventääkseni esimerkin omasta sijoitusprosessistani.
Olen viimeaikoina pohtinut paljon omaa sijoitusprosessiani ja päädyinkin eräänä päivänä piirtämään siitä kuvion (tykkään prosessikaavioista).
Siinäpä se nyt on. Selitän tämän lyhyesti. Sijoitusstrategianani on siis laatusijoittaminen ja osakepoiminta, joka antaa perusteet sille, mitä osakkeita etsin. Nämä perusteet ovat laatukriteereitä, joita itselläni on neljä kappaletta. Ostokohteita etsin stock screenereiden avulla ja käytän niissä hakukriteereitä, jotka kertovat yhtiön täyttävän sijoitusstrategiani asettamat laatukriteerit. Sopivat yhtiöt löydettyäni analysoin niitä (analyysistä olen kirjoittanut erikseen tekstejä) tavoitteenani määrittää yhtiön laatu ja ostohinta, jolla olen valmis ostamaan osaketta. Kokoan ostokohteet ostolistalleni, jota päivittelen aina silloin tällöin. Kun osakekurssi alittaa asettamani ostohinnan, aloitan osto-ohjelmtan ja jatkan sitä niin kauan kuin kurssi on alle asetetun ostohinnan. Sijoituskohteita seuraan säännöllisesti pääasiassa osavuosikatsausten kautta.
Olen päätynyt tällaiseen sijoitusprosessiin monien pohdintojen jälkeen. Tärkeintä tässä mielestäni onkin se, että sijoittaja ei lähde ns. "pers eellä puuhun", eli suunnittele tarkasti kaikkea mahdollista (joka loppupeleissä ei toimi käytännössä), vaan lähtee kehittäämään omaa prosessiaan pikkuhiljaa. Sijoitusstrategian valitsemisen jälkeen prosessi alkaa muotoutua, mitä enemmän aikaa kuluu ja mitä enemmän tekee. Kun hyvä sijoituskäytäntö on löytynyt, voi itselleen tehdä esimerkiksi edellä esitetyn kaltaisen kuvion, joka on käytännön opas sijoitustoiminnan toteuttamiseen. On hyvin todennäköistä, että sijoitusprosessi muuttuu ajan kuluessa, jolloin omaa sijoitusprosessia kannattaa säännöllisin väliajoin pohtia ja päivittää.
Oman sijoitusprosessin miettiminen ja dokumentointi auttaa toteuttamaan valittua strategiaa. Idea on sama kuin liiketoiminnassa, jossa liiketoimintastrategiaa toteutetaan liiketoimintamallin kautta. Sama soveltuu myös sijoittamiseen. Sijoitusprosessin kautta saa pienennettyä strategian ja käytännön toiminnan välistä kuilua. Hieno strategiakaan ei auta pärjäämään, jos sitä ei toteuteta oikein. Keskeisintä tässä on se, että prosessia ei saa suunnitella etukäteen liian tarkasti, vaan sen tulee antaa muotoutua itselle sopivaksi ajan kanssa. Liika on liikaa, suunnittelussakin.
Olen itse kokenut oman mallini toimivaksi, mutta silti aina sijoitustoimintaa tehdessäni mietin, millaisia parannuksia siihen voisin tehdä. Todennäköisesti joudun piirtämään oman prosessikaavionikin moneen kertaan uudelleen. Pohdiskelin myös, että olisi hienoa kehystää kaavio ja laittaa se työpöytäni viereen seinälle, mutta tässä haasteena voi olla se, että asuntomme sisustusvastaava ei pidä tästä taulusta.
Yhtä kuinka, rakentakaa oma sijotusprosessinne omien hyväksi koettujen toimintatapojen pohjalle. Dokumentoikaa se ja laittakaa se vaikka seinälle muistuttamaan itseänne siitä, mitä tässä hommassa piti nyt oikein tehdä. Niin, ja muistakaa väliajoin pohtia ja kehittää omaa prosessianne.
Terveisin,
Vanhapoika
Kommentit
Lähetä kommentti